Jean Parisot de La Valette
Jean Parisot de La Valette (1494 Parisot, nykyisin Tarn-et-Garonne, Ranska – 21. elokuuta 1568 Birgu, Malta) oli ranskalainen ritari, Maltan ritarikunnan 49. suurmestari vuodesta 1557 kuolemaansa saakka ja Maltan nykyisen pääkaupungin Vallettan perustaja. Suurmestarina Valettesta tuli ritarikunnan sankari ja maineikas johtaja, kun hän johti vastarintaa ottomaaneja vastaan Maltan piirityksessä vuonna 1565.[1]
Valette on Maltan suurimpia kansallissankareita.[2]
Elämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valette polveutui Ranskan Rouergue'ssa asuneesta aatelissuvusta. Kaksikymmenvuotiaana hän päätti liittyä johanniittain ritarikuntaan, jonka kotipaikka oli tuolloin vielä Rodoksella. Vuonna 1541 hän haavoittui vakavasti ja joutui vangiksi meritaistelussa ottomaanien laivaston kanssa ja joutui vuoden ajaksi kaleeriorjaksi ennen kuin hänet vapautettiin osana vanginvaihtoa.[1]
Seuraavina vuosina Valette kävi läpi lähes kaikki ritarikunnan tärkeät virat. Hän otti vastaan muun muassa Tripolin kuvernöörin viran, joka oli kuitenkin myös eräänlainen rangaistuskarkotus, koska hän oli toistuvasti rikkonut järjestyssääntöjä. Sotilaallisten taitojensa ansiosta hänet ylennettiin vuonna 1554 ritarikunnan laivaston amiraaliksi, mikä virka oli tavallisesti varattu italialaisille ritareille.[1]
Vuonna 1557, 63-vuotiaana, hänet valittiin yksimielisesti ritarikunnan suurmestariksi, jonka toimipaikka oli nyt Maltalla. Hän osoitti heti oikeustajunsa armahtamalla Gaspard de Vallierin, jonka entinen suurmestari Jean de Homedes oli vanginnut epäoikeudenmukaisesti Tripolin menetyksen vuoksi. Valette ryhtyi vahvistamaan ritarikunnan itsenäisyyttä taivuttelemalla Espanjan kuningasta Filip II:ta myöntämään Maltan ritarikunnalle toimivaltaa. Hän huolehti siitä, että Maltan aatelistoa aiemmin koskeneet oikeudet ja etuoikeudet siirrettiin myös ritarikunnalle.[1]
Turkkilaisten hyökkäys alkoi 18. toukokuuta 1565, kun 40 000 miehen joukot saapuivat amiraali Piali Pashan ja kenraali Mustafa Pashan johdolla Maltalle. Puolustajiin kuului noin 600 johanniittain ritaria ja noin 6000 sotilasta. Johanniitat kestivät piiritystä 112 päivää osmanien kärsiessä suuria tappioita. Piiritys päättyi, kun osmanit ajettiin pakoon Sisiliasta apuun tulleen pienen armeijan voimin. Valette oli keskittynyt Birgun puolustukseen, jonne hän oli koonnut maltalaiset joukot. Linnakkeen muurin romahdettua Valetten, joka oli tuolloin jo yli 70-vuotias, kerrotaan johtaneen henkilökohtaisesti vastahyökkäystä linnakkeeseen tunkeutuneita hyökkääjiä vastaan. Ritarit ja liittolaiset olivat niin innostuneita tästä ja turkkilaiset järkyttyneitä ja lannistuneita, että hyökkäys torjuttiin onnistuneesti. Maltan voiton jälkeen paavi Pius V tarjosi Valettelle kardinaalin arvonimeä, mutta hän kieltäytyi.[1]
Valette laski 28. maaliskuuta 1566 perustuskiven Maltan tulevalle pääkaupungille, joka sai hänen nimensä, kun se valmistui vuonna 1571. Valette kuoli 21. elokuuta 1568 rukoillessaan San Angelon linnakkeessa Birgussa. Hänet haudattiin Birgun ritarikunnan kirkkoon. Myöhemmin hänen jäännöksensä siirrettiin Vallettan Pyhän Johanneksen katedraaliin.[1]
Valetten haudassaan on kaiverrus: "Hän oli Euroopan kilpi".[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f Jean Parisot de La Valette The Catholic Encyclopedia. 1910. Viitattu 31.12.2021.
- ↑ a b 6 little-known facts about Jean de Valette Malta Independent. 28.6.2020. Viitattu 31.12.2021.
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
